Suklaamyrkytys
Suklaa ei ole koiran herkku
Suklaa on ksylitolin ohella ihmisväen kotoinen herkku, joka voi aiheuttaa suurina annoksina vakavan vaaratilanteen perheen koiralle. Monet koirat pitävät suklaasta, minkä vuoksi sitä tulisikin aina säilyttää paikassa, johon lemmikit eivät yletä. Jos vahinko kuitenkin pääsee tapahtumaan, on tärkeää tehdä ensihoito kotona heti ja vakavammissa tapauksessa toimittaa koira mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin.
Suklaan sisältämä teobromiini on koiralle myrkyllistä. Mitä tummempaa ja kitkerämpää suklaa on, sitä suurempi on sen teobromiinipitoisuus. Suklaapatukan syöminen tai pieni pala maitosuklaata ei aiheuta koiralle vielä vaaraa, vaikka terveellistä se ei toki ole.
Ensihoito on välttämätöntä, kun koiran nauttima määrä on seuraava:
Fazerin sininen suklaalevy (200 g) / 5 kg painava koira
Fazerin tumma suklaalevy 47% (200 g) / 15 kg painava koira
Fazerin tumma suklaalevy 70% (200 g) / 40 kg painava koira
Kun annos nousee kaksinkertaiseksi, ovat vaikutukset vaarallisia, ja kolminkertaisella annoksella ne ovat koiran henkeä uhkaavia.
Kissoilla oireita tavataan jo pienemmillä annoksilla. Kissat eivät kuitenkaan maista makeaa ja siksi kissojen suklaamyrkytykset ovat onneksi harvinaisia.
Ensihoitona oksennutus
Oireet ilmaantuvat 2-12 tunnin kuluessa suklaan syömisestä. Teobromiinimyrkytyksestä kielivät tyypillisesti ylivilkkaus ja rauhattomuus, oksentelu, lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, ripuli, kipuilu, sydämen rytmihäiriöt ja pahimmillaan kouristukset.
Ole aina yhteydessä eläinlääkäriin jatkohoidon arvioimiseksi!
Vasta-ainetta ei ole, joten hoidolla pyritään estämään teobromiinin imeytymistä ja hoidetaan oireita. Ensiapuna on oksennutus kahden tunnin sisällä eläinlääkärillä siihen tarkoitetulla lääkeaineella tai kotona vetyperoksidilla (2-5 ml/kg suun kautta, kokonaisannos enimmillään 50 ml) ja lääkehiili 1g/kg kuuden tunnin välein 1-3 vuorokauden ajan. Tärkeää on myös runsas juomaan houkutteleminen.